Kiropraktisen tutkimuksen tarkoituksena on määritellä hoidon tarpeellisuus, sopivuus, turvallisuus, käsittelyalue ja käsittelytapa. Tavoitteen on parantaa selkärangan alueen rakenteellista tasapainoa, lihastaspainoa, välilevyjen vaurioita sekä nikamien ja muiden nivelten toimintavirheitä ja keskinäisiä kiinnittymiä.
Ensimmäisellä hoitokerralla kiropraktikko ottaa ylös tarkan potilashistorian ja analysoi mahdolliset röntgenkuvat. Tämän jälkeen hän suorittaa fyysisen tutkimuksen, joka painottuu selkärangan (kaularanka, rintaranka, lanneranka, lantio) toiminnan ja rakenteen analysointiin. Selkärangan toimintamuutosten paikallistamisessa tärkein osa on nikamien ja ympäröivien kudosten asentojen liikkeiden käsin tunnustelulla. Usein käytetään myös ortopedisiä ja neurologisia tutkimuksia. Tutkimuksen pohjalta kiropraktikko tekee tarkan diagnoosin ja hoitosuunnitelman. Tarvittaessa potilas lähetetään lääkärin vastaanotolle, jos tutkimuksissa paljastuu muu kuin tuki- ja liikuntaelinvaiva. Kiropraktikko pyrkii poistamaan potilaan kivut ja palauttamaan tukirangan tasapainon pääasiallisesti manipulaatiolla. Manipulaatiolla eli ’niksautuksella’ vaikutetaan tiettyyn yhteen niveleen nopealla, työntöliikkeen tapaisella tekniikalla. Kiropraktikko käyttää apunaan myös mobilisaatiota (nivelen liikkuvuutta lisäävä tekniikka, kevyempi ja
laajemmalle alueelle kohdistuva kuin manipulaatio) sekä erilaisia pehmytkudostekniikoita, kuten hieronta, passiiviset venytykset, erityisen kiropraktisen hoitopöydän avulla tehtäviä toimenpiteitä jne. Oikein suoritettu kiropraktinen hoito on lähes aina kivutonta ja käsittelyjen voimakkuus vaihtelee hyvin paljon käsittelytekniikan mukaan. Nikamien nopeat liikkeet saattavat saada aikaan naksahtavan äänen, mikä johtuu siitä, kun ympäröivissä nivelpusseissa paine vaihtuu. Käsittelykertojen määrä ja hoidon tulos vaihtelee potilaan kunnon, vaivan pitkäaikaisuuden ja käsittelytapojen mukaan. Useimmissa tapauksissa kahdesta kolmeen hoitokertaa riittää. Hoitoon liittyvät myös yksilölliset kotihoito-ohjeet, oikeisiin työasentoihin opastaminen jne. Kiropraktinen manipulaatiohoito pyrkii mahdollisimman suureen tarkkuuteen, eikä se kuluta nivelrakenteita tai löystytä niitä epätarkalla tai turhalla käsittelyllä. Manipulaatiohoitoa on syytä käyttää harkiten, koska turhasta hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.